Arkipäivään ja kulttuurielämään Kemiönsaarella on vaikuttanut teollisuus, saaristo ja maaseutu. Saarella on aina ollut suuri sija Suomen historiassa niin sota- kuin rauhan aikanakin. Kemiönsaarella on monia kiinnostavia kohteita, vettä purjehtimiseen sekä paljon historiaa siitä kiinnostuneille.
Kuva: Dalsbruk, Visit Kimitoön / Cami Moberg-Nordgren
Jo 1600-luvulla rakennettiin Taalintehtaalle ensimmäinen masuuni ja rautateollisuus on vieläkin suuri työnantaja, nyt uudenaikaistettuna. Historiasta kiinnostuneille on paljon nähtävää. Kunnostetut luhtitalot, Euroopan suurin kolauunien lukumäärä, masuuni ja kauniit rantamakasiinit. Suurimmassa osassa taloja on käytetty n.k. kuonakiveä joka on metalliteollisuuden jätettä. Taalintehtaalla sijaitsee myös suuri vierasvenesatama venevuokraamoineen. Helppoa jatkaa matkaa ulkosaaristoon.Keskikesällä voi myös käydä kuuntelemassa suosittua Baltic Jazz-festivaalia. Ensimmäinen vierailu Taalintehtaalla johtaa yleensä uudelleen käyntiin.
Kuva: Bengtskär, Benjamin Donner / aavameri.fi
Bengtskärissä sijaitsee Suomen korkein majakka, rakennettu vuosina 1906 – 1907. Tornin korkeus on 50 metriä merenpinnan yläpuolella ja loistehuoneeseen on 300 askelmaa. Majakalla oli tärkeä tehtävä suomalaisten ja venäläisten joukkojen taistelussa Suomen jatkosodassa.
Bengtskäriin tehtävät retket ovat suosittuja kaikkien keskuudessa, ei vain majakoista kiinnostuneiden.
Kuva: Örö, Visit Kimitoön
Örö kuuluu Saaristomeren luonnonpuistoon, jonka omistaa Metsähallitus. Luonto on aivan ainutlaatuinen kaikessa monimutoisuudessaan. Örö kuuluu jääkauden aikaiseen ns.Salpausselkä II jatkeeseen. Suljettuna alueena se on saanut mainiot kasvuolosuhteet. Örö on täynnä tarinoita ja mainintoja jo 1900-luvun alusta. Tuolloin Venäjä rakensi sinne linnakesaaren, joka palveli Suomen sisä- talvi- ja jatkosodan aikoina. Jälkiä on tieverkostoista, pattereista, rakennuksista ja rakennelmista. Kaikki tämä historia tekee alueesta hienon kokonaisuuden. Sotien jälkeen saari toimi ammatti- ja vartiointilinnakeena aina vuoteen 2005 asti. Puolustusvoimilla ei enää nykyään ole saarella henkilökuntaa. Saarta käytetäänkin vain ampuma- ja seuranta tehtäviin. 2015 saari avattiin siviilivierailuja varten!
Kuva: Rosala, Visit Kimitoön/Pepe Korteniemi 2020
Hiittisiin voi matkustaa joko omalla veneellä tai yhteysalus Auralla joka lähtee Kasnäsin satamasta. Hiittinen on kuuluisa monista viikinkiajan muinaislöydöistä ja siellä sijaitsee myös Suomen toiseksi vanhin puukirkko. Viikinkikeskuksessa voi tutustua vanhoihin kertomuksiin ja esineisiin viikinkiajalta, myös yöpyminen viikinkien tapaan on mahdollista.
Rosalan kylässä on Viikinkikeskuksen lisäksi venetelakka, saariston lapsille peruskoulu ja pieni vierassatama.
Kuva: Högsåra, Visit Kimitoön/Pepe Korteniemi
Högsåra sijaitsee Kasnäsin länsipuolella, vaijerilossimatkan takana. Högsåra on tunnettu ylhäisistä vierailijoistaan, esimerkkinä voidaan mainita Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ja Venäjän tsaari Aleksanteri III. Tsaari vieraili useamman kerran kalastajaeukko Serafinan luona pienessä mökissä rannan tuntumassa. Serafina toimitti tsaarin seurueelle useana vuotena tuoretta kalaa. Lopun elämäänsä eukkoa kutsuttiin Keisarifiinaksi. Högsårassa oli myös kauan oma luotsiasema. Luotsitoimintaan ja saaristolaiselämään voi tutustua Jungfrusund-museossa sekä Beata-tuvassa. Tuvassa esitellään vanhinta asumismuotoa Dragsfjärdissä. Högsårassa toimii myös kahvila.
Högsårassa on myös Kemiönsaaren ainoat tuulivoimalat, kolme myllyä jauhaa sähköä. Hyvällä säällä siivet näkyvät Taalintehtaalle saakka.
Kuva: Sagalund, Visit Kimitoön/Cami Moberg-Nordgren
Sagalundin museossa Kemiössä voi tutustua useisiin hauskoihin näyttelyihin. Museo koostuu monesta rakennuksesta joissa voi tutustua sekä köyhien että rikkaiden elämään ja asumiseen. Alueella on kaunis puutarha vanhoine kasvilajeineen ja kesäkautena paikalla myös kotieläimiä. Historiallisia roolimatkoja järjestetään, viikottain lapsille, harvemmin aikuisille.
